Ylävetoharjoitteilla tarkoitetaan kirjaimellisesti ylhäältä alaspäin vedettäviä yläselkäalueen harjoitteita. Ylävetoharjoitteisiin lukeutuvat kaikki ylätalja-, leuanveto-, ja laitevariaatiot, joiden aikana kyynärnivel- ja olkanivel liikkuvat samaan aikaan. Ylävetoharjoitteiden aloitusasentovariaatioita on useita, ja yläasento viittaa pään yläpuolella olevaan asentoon. Kaikki ylävetoharjoitteet jaetaan kärjistetysti kahteen erilliseen variaatioon, ja nämä kaksi variaatiota jaetaan edelleen useampaan alavariaatioon. Ylävetoharjoitteiden suorittaminen kuntosaleilla Ylävetoharjoitteet kuuluvat ehdottomasti...Read More

Jalka-asennon leveys Soutuharjoitteissa on kärjistettynä kaksi vaihtoehtoa jalka-asennon leveydelle: 1) medium (alaraajat ovat pystysuorassa ja jalkaterät ovat lantion leveydellä), sekä 2) leveä (jalkaterät ovat leveämmällä kuin lantio). Jalka-asennon leveys nousee merkittäväksi tekijäksi erityisesti laajaa liikelaajuutta tavoitellessa! Jalka-asennon leventäminen tapahtuu suoraan lonkkanivelalueelta – mitä leveämpi jalka-asento, sitä suurempi loitonnuskulma on lonkkanivelessä! Lonkkanivelen loitonnuskulman lisääminen astuu merkittäväksi...Read More

Otekahvan vaikutus olkanivelen liikerataan Ensimmäisessä postissa käsittelin kaikkien soutuharjoitteiden perusteet. Kertauksena: olennaisin asia soutuharjoitteissa on olkanivelen loitonnuskulma liikeradan supistusvaiheessa. Olkanivelen loitonnuskulmamuutokset vaikuttavat suoraan pääsuorittajarakenteeseen, ja muistisääntönä toimii erinomaisesti tämä: mitä kauempana olkavarsi on vartalosta, sitä enemmän harjoite kohdentuu lapaluun ja olkanivelen välisiin lihasrakenteisiin (mm. hartialihaksen takaosa, liereälihakset, sekä alempi lapalihas). Vastaavasti, mitä lähempänä olkavarsi on...Read More

Vartalon aloitusasento on yksi keskeisimpiä huomioitavia tekijöitä soutuharjoitteiden suorittamisessa, ja tällä voidaan vaikuttaa suoraan harjoitteen kuormittavuuteen, sekä ergonomiaan. Vartalon aloitusasennolla tarkoitetaan vapaissa soutuharjoitteissa ylävartalon sijaintia suhteessa vaakatasoon, ja taljasouduissa ylävartalon asentoa suhteessa pystysuoraan akseliin. Samat säännöt koskevat myös laiteharjoitteita – laiteharjoitteiden analysointi on helpointa tehdä venytysvaiheen kautta, eli katsoa missä koukistuskulmassa olkanivel on venytysvaiheessa (lisää...Read More

Lapaluualue muodostaa kaikkein tärkeimmän yksittäisen tekijän koko ylävartaloalueen harjoittelussa. Hauis- ja ojentaja-alueen harjoittelussa lapaluualueen rooli on vahvasti asentoa ylläpitävä (isometrinen/staattinen), mutta rinta/hartia-alueen, ja yläselkäalueen toiminnassa rooli muuttuu dynaamiseksi. Yläselkäharjoitteiden ongelmatilanteet liittyvät lähes poikkeuksetta lapaluualueen asento- ja/tai liikehäiriöön. Nämä häiriötilanteet voivat olla joko lihasepätasapainosta johtuvia, tai itse aiheutettuja – itse aiheutetuissa häiriötilanteissa on kyse tyypillisesti suoritustekniikasta....Read More