Työskentelen tällä hetkellä pääasiassa fysioterapeutin sekä urheiluhierojan roolissa, mutta oma henkilökohtainen taustani on vahvasti liikunta-alalla sekä erityisesti kuntosaliharrastuksessa. Tämä tausta on toiminut vahvimpana kartturina omaa ammattialaa sekä erikoistumista pohtiessani, ja tällä hetkellä tuotan valtavirtaan verrattuna varsin poikkeuksellista palvelua: kuntosaliharjoittelijoihin keskittyvää urheilufysioterapiaa. Tähän asiaan liittyvät keskeisesti kuntosaliharjoitteiden suoritustekniikkavariaatiot, ja tämän suhteen olen tehnyt ehkä kaikkein suurimman omatoimisen opiskeluprojektin. Mutta, mitkä asiat ohjasivat minut pois perinteisestä kuntosaliharjoittelusta – Miten minusta tuli tekniikkahifistelijä?
Asiakaskokemukset
Tämä tekijä on ehkä se kaikkein suurin tekniikkahifistelyyn erikoistumisessa. Olen työskennellyt vuodesta 2012 alkaen fysioterapeuttiyrittäjänä, ja työni on alusta alkaen keskittynyt aktiivisesti kuntosalilla harjoittelevien (ml. aloittelevat sekä pitkään harjoitelleet) yksilöiden fysioterapiaan. Tämän työskentelyn kautta olen törmännyt lukemattomia kertoja samantyylisiin tilanteisiin: kuntosaliharjoittelu provosoi nivelalueen oireita (mm. lankku sattuu alaselkään, pystysoutu ja dippi sattuvat olkaniveleen, kyykky sattuu polviin, lanneselkä väsyy maastavedossa, ranskalainen punnerrus sattuu kyynärniveleen, sivuvipunosto sattuu etuolkapäähän, Sit Up- harjoitteet sattuvat lanneselkään jne.).
Ja mitkä ovat olleet oireiden takana? Lyhyesti sanottuna: korjattavat tekijät kuntosaliharjoitteiden suoritustekniikoissa.
Kuntosaliharjoitteet vaikuttavat itsessään harmittomilta harjoitteilta, mutta todellisuudessa niiden takaa (erityisesti ja alleviivaten treenaajien sekä ohjaajien itsekeksimät variaatiot) löytyy runsas määrä mahdollisesti nivelalueita epäergonomisesti kuormittavia tekijöitä. Kuntosaliharjoitteiden täydelliseen hallintaan ei riitä se, että on itse treenannut niitä omatomisesti 5-20 tai vaikka +25 vuotta. Kuntosaliharjoitteet pohjautuvat kuitenkin meidän anatomiaan sekä biomekaniikkaan, ja näitä asioita ei opi muualta, kuin koulun penkiltä sekä sormien avulla työskentelemällä.
Asiakkaiden kautta esille tulleet jatkuvat ongelma- ja kiputilanteet kuntosaliharjoitteiden kanssa on ehdottomasti yksi suurimmista tekijöistä, joka on ohjannut minut tekniikkahifistelyn pariin. Ja erityisesti se tekijä, kun ongelmatilanteet poistuvat jopa kokonaan pelkästään tekniikkamuutosten avulla!
Omat kokemukset
Oma motorinen lahjakkuus on ollut jossain keskitason tienoilla – tarkoittaen sitä, että valtaosa kuntosaliharjoitteista on sattunut onnistumaan alusta alkaen ilman suurempia ongelmatilanteita (ei nivelkipuja eikä loukkaantumisia vuosikausien maksimivoimaharjoittelusta huolimatta). Omalle kohdalleni sopiikin hyvin tämä lause: et voi todella hallita omaa kehoa, jos et tiedä mitä teet oikein ja mitä voisit tehdä väärin. Olin kyllä motorisesti suhteellisen lahjakas, mutta valtaosa opituista asioista tapahtui täysin itsestään – heti alusta alkaen ja ilman erillistä tekniikkaopettelua.
Ensimmäinen todellinen kosketus anatomiaan tapahtui hierojakouluaikaan 2006 ja syventävä anatomiaopiskelu alkoi fysioterapiakoulun myötä 2009. Hierojakoulun myötä ymmärsin laajentaa sekä tarkentaa yksittäisten lihasrakenteiden funktioita, ja fysioterapiakoulun sekä ammatin myötä aikaisemmat anatomiaopinnot syventyivät toiminnalliseen anatomiaan ja biomekaniikkaan. Luonnollisesti nämä muutokset siirtyivät suoraan omiin treeneihin, ja tuntuihan se tyhmältä – miten voi vielä 15 vuoden treenin jälkeen oppia jotain täysin uutta kuntosaliharjoitteista sekä omasta kehosta. Ja varsinkin – miten voi tuloskehitys olla nopeampaa, kuin koskaan aikaisemmin.
Koulutus
Lähes kaikki ohjaamani käytännön toimenpiteet pohjautuvat tavalla tai toisella omaan treenaamiseen (aikaisempiin tai nykyisiin treeneihin), tai asiakastilanteiden kautta tulleisiin esimerkkeihin. Kaikki teoria kuitenkin pohjautuu puhtaasti siihen, mitä olen koulujen kautta oppinut sekä myöhemmin itsenäisesti opiskellut. Nämä teoriaopinnot ovat avanneet tien toiminnallisen anatomian pariin, ja erittäin tiedonjanoisena henkilönä tämä tie synnyttää jokaisen opitun asian myötä lisää selvitettäviä asioita. Tämän aihealueen osalta en voi mitenkään riittävästi korostaa opiskelun tärkeyttä – jos haluat hallita tämän aihealueen, tarvitset siihen progressiivisesti etenevän sekä valvotun/seuratun opintoympäristön.
Tarve sekä kysyntä
Kuntosalitarjontaan liittyviä palveluntarjoajia on tällä hetkellä todellakin paljon, mutta pieni kuilu muodostuu kahden ryhmän väliin: käytännön treenikokemuksia omaavat PT-ohjaajat sekä teoria- ja ongelmatilanteita hallitsevat terveydenhoitoalan ammattilaiset (mm. fysioterapeutit). Näiden kahden ammattiryhmän välillä pitäisi olla huomattavasti enemmän yhteistyötä, molemmat pystyisivät niin paljon auttamaan toisiaan sekä sitä kautta asiakkaita.
Oma ratkaisu tähän tilanteeseen on ollut helppo – olen yhdistänyt nämä molemmat ryhmät treenaamalla kovaa +20 vuotta ja opiskelemalla noin 5 vuoden ajan. Saman taustan omaavia henkilöitä (koulutus- ja treenitausta) löytyy kyllä Suomesta muitakin, mutta olemme ehdottomasti vähemmistö molemmissa ammattiryhmissä. Ja kysyntää tälle kombinaatiolle kyllä on – käytännössä jokainen (oikeasti jokainen) kuntosalilla käyvä henkilö hyötyy näiden kahden taustan omaavien henkilöiden ammattitaidosta!
Jatkuvat suoritustekniikkakompromissit mediassa sekä saleilla
Viimeisenä keskeisenä tekijänä on tämän hetken innostus kuntosaliharjoittelua kohtaan. Iltapäivälehdet, aikakausilehdet sekä TV-ohjelmat pursuavat erilaisia vinkkejä asiaan liittyen, ja valitettavan usein esittäjinä toimivat henkilöt, keiden taustat pohjautuvat pelkästään omiin kokemuksiin. Nämä vinkit ja ohjeet ovat varmasti tarkoitettu hyvällä. Mutta jos näitä vinkkejä toteuttaa henkilö, kenen kehonhallinta ei ole esimerkin mukaisella tasolla: voi lopputulos olla kaikkea muuta, kuin toivottua!
Ja tämä sama näkyy myös kuntosaleilla. En syytä tästä ketään, teinhän sitä itsekin 10-15 vuotta – eli treenasin salilla kysymättä neuvoa keneltäkään fysioterapeutilta tms. toiminnallisen anatomian ammattilaiselta. Kompromissit suoritustekniikoissa antavat samalla kompromissin kehitykselle, ja uskon vahvasti, että kukaan treenaaja ei halua treenata kompromissin kanssa. Kompromissi tietysti luo samalla loukkaantumisriskin, ja sitä tekijää ei yksikään halua omaan harjoitteluun mukaan.
Tekniikkahifistelyä vai anatomista harjoittelua?
Tekniikkahifistely on mielestäni omassa palveluntarjonnassa hieman heikko termi – kyseessä on kuitenkin nivelten liikeratojen toteuttamista sen mukaan, miten nivelten liikeratojen pitäisi toteutua. Joku voi nähdä tämän tekniikkahifistelynä, mutta todellisuudessa kyseessä on treenitekniikoiden perusvariaatiot – miten ne todella pitäisi suorittaa. Tämä aihealue on laaja, ja perinteiset kuntosaliharjoitteet ovat hiljalleen omalta osaltani tiedostettuja. Mutta paljon on vielä harjoitteita, joiden biomekaniikkaa en ole avannut. Esimerkiksi painonnostopuolelta, vahvamieslajeista sekä kehonpainoharjoittelusta löytyy paljon harjoitteita, joiden kanssa saan varmasti vielä raapia päätä – miten nämä harjoitteet rakentuvat ja miten näiden toteuttaminen on ergonomisinta sekä samalla mahdollisimman kehittävää.
Seuraava blogikirjoitus:
Ja sitten, vihdoin ja viimein – siirrytään käytännön pariin! Seuraavan blogikirjoituksen teema on hauiskäännön suoritustekniikka ja yleisimmät korjattavat tekijät. Aloitan tästä oman tekniikka-asioihin liittyvän blogikokonaisuuden, eli käyn järjestyksessä läpi keskeisimmät harjoitteet ja liikesuunnat aloittaen hauisalueesta. Kirjoitukset keskittyvät lyhyesti pääasioihin suoritustekniikan sekä yleisimpien korjattavien tekijöiden ympärille. Konkreettisia korjausohjeita en näihin kirjoituksiin tässä vaiheessa vielä linkitä mukaan, eli ohjeet keskittyvät enemmän omatoimiseen analysointiin! Matka jatkuu ensi viikolla!