Syksyn kisakausi lähestyy kovaa vauhtia, ja kisaprojektissa pitäisi olla olennaisessa roolissa myös lihashuoltotoimenpiteet! Lihashuoltotoimenpiteiden huipentuma keskittyy viimeistelyviikon läheisyyteen, ja viimeisestä …
Kirjoittamani blogi sai alkunsa joulukuussa 2016, ja tämän jälkeen kirjoituksia on ilmestynyt tasaiseen tahtiin joka keskiviikko! Kirjoitukset ovat pohjautuneet kuntosaliharjoitteiden …
Yhdistetyt keskivartaloharjoitteet käytännössä – eli keskeisimmät yhdistelmäryhmät keskittyen vatsa-alueelle kohdentuvien liikesuuntien yhdistämiseen! Oheiset kuvaesimerkit ovat demonstroitu vatsarutistusten kautta, mutta samat …
23.1.2019 uudelleen julkaistu kirjoitus voimapyörästä, julkaistu alunperin 9.1.2019. Alkuperäinen kirjoitus katosi kotisivujen vaihtoprosessin aikana! Voimapyörä on yksi mielenkiintoinen keskivartaloalueen harjoitteluun …
Sivulankku on kolmas varsin yleinen keskivartaloalueen isometrinen harjoite, ja samalla tavalla lankun/voimapyörän kanssa harjoitteen variaatioita näkee todella paljon. Sivulankku on …
Lankku – kaikki mitä pitää tietää Lankku on kaikista keskivartaloharjoitteista ehkä kaikkein yleisin! Todennäköisesti jokainen, kenen treeniohjelmaan sisältyy erillinen keskivartalo-osio, …
Vuosi 2018 alkaa hiljalleen olemaan paketissa. Vuoden vaihtuminen harvoin muuttaa todellisuudessa ketään tai mitään, mutta näin yritystoiminnan kannalta tämä ajankohta …
Keskivartalon isometrinen harjoittelu Keskivartaloalueen harjoittelu jaetaan käytännössä kahteen pääryhmään – dynaamiseen ja isometriseen harjoitteluun. Dynaamisella harjoittelulla tarkoitetaan liikkeen kanssa tehtävää …
Alavartalon sivutaivutusharjoitteiden keskeisimmät variaatiot Alavartalon keskeisimmät sivutaivutusharjoitteet lähtevät liikkeelle seisten tehtävästä lantiokorin sivutaivutusliikkeestä kohti Bosu-pallovariaatioita! Seisten tehtävät harjoitteet toimivat pääasiassa …
Alavartalon sivutaivutusharjoitteiden huomioitavat tekijät Alavartalon sivutaivutusharjoitteiden huomioitavat tekijät liittyvät lantiokori- ja lanneselkäalueen stabilointiin liikeradan aikana. Stabiloinnin avulla pyritään toteuttamaan puhdas …
Alavartalon sivutaivutusharjoitteet Alavartalon sivutaivutusharjoitteet muodostavat ehdottomasti kaikkein harvinaisimman harjoiteryhmän koko keskivartaloalueelta. Tämä harjoiteryhmä on jopa niin harvinainen, ettei tämän alueen …
Keskeisimmät ylävartalon sivutaivutusharjoitteet Keskeisimmät ylävartalon sivutaivutusharjoitteet rakentuvat seisten ja pallojen kanssa tehtävien variaatioiden ympärille. Harjoitteet on suositeltavinta suorittaa progressiivisessa järjestyksessä, …
Ylävartalon sivutaivutusharjoitteet Ylävartalon sivutaivutusharjoitteet kuuluvat hieman harvinaisempiin keskivartaloalueen harjoitteisiin, mutta silti törmään näihin harjoitteisiin käytännössä viikoittain. Ylävartalon sivutaivutusharjoitteisiin liittyy paljon …
Vielä yksi huomioitava tekijä! Nyt tulee mielenkiintoista tekstiä! Varsinkin kaikille oman kehon toiminnasta kiinnostuneille treenaajille, ketkä haluavat etsiä itsestään heikkouksia …
Alavartalon kiertoharjoitteet muodostavat toisen puolen vartalon kiertoa aiheuttavien lihasrakennealueiden harjoittelusta. Alavartalon kiertoharjoitteet ovat harjoitusryhmänä huomattavasti harvinaisempi verrattuna ylävartalon kiertoharjoitteisiin. Alavartalon …
Keskeisimmät ylävartalon kiertoharjoitteet Ylävartalon kiertoharjoitteet jaetaan kahteen pääryhmään lonkkanivelen asentovaihtoehtojen mukaan. Toisessa ryhmässä lonkkanivel on koukistuneena (noin 90 asteen koukistuskulma), …
Ylävartalon kiertoharjoitteiden huomioitavat tekijät Ylävartalon kiertoharjoitteiden huomioitavat tekijät ovat suoritustekniikkaan liittyviä asioita, joiden avulla harjoitteista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä irti …
Ylävartalon kiertoharjoitteet Ylävartalon kiertoharjoitteet muodostavat keskeisimmän harjoiteryhmän keskivartaloalueen kiertosuuntaisista harjoitteista. Kiertosuuntaiset harjoitteet sisältyvät tyypillisesti monipuoliseen keskivartalo-ohjelmaan, mutta valitettavan usein ne …
Alavatsarutistusten keskeisimmät variaatiot Alavatsarutistusten keskeisimmät variaatiot liittyvät alusta- ja telinevaihtoehtoihin. Näiden vaihtoehtojen avulla pyritään muokkaamaan pääasiassa supistusvaiheen kuormitusta kevyempään tai …
Alavatsarutistusten kaksi virhesuoritusta Alavatsarutistusten keskeisimmät huomioitavat tekijät käsiteltiin edellisessä postissa, ja tässä postissa kaksi virhesuoritusta edelliseen postiin liittyen. Nämä kaksi …
Alavatsarutistuksen huomioitavat tekijät 1. Lonkkanivelen koukistuskulma supistusvaiheessa Lonkkanivelen koukistuskulma on keskeisin huomioitava tekijä harjoitteen kuormittavuuden säätelyssä. Lonkkanivelen asento vaikuttaa suoraan …
Suoran vatsalihaksen harjoittelu rakentuu pääasiassa vatsarutistusten ympärille, ja vatsarutistusharjoitteet jaetaan kahteen pääryhmään: ylä- ja alavatsarutistukset. Molempien harjoiteryhmien tarkoituksena on kohdentaa …
Ylävatsarutistus ylätaljalla (tai perinteisesti ”vatsat taljassa”) on yksi yleisimmistä vatsalihasharjoitteista kuntosaliharjoittelijoiden keskuudessa. Yleisyydestä huolimatta tämän harjoitteen toteuttaminen on valtaosalle täysin …
Ylävatsarutistus vs. Sit Up Ylävatsarutistus ja Sit Up/istumaannousu sekoitetaan todella usein toisiinsa. Tälläkin hetkellä Google-haun kautta löytyy tekniikkaopetusvideoita, jonka teemana …
Ylävatsarutistusten huomioitavat tekijät, osa 2/2 Lantiokorin kontrollointi Ylävatsarutistukset ovat todella usein EMG-mittauksissa (lihaksen sähköinen aktiivisuus) mukana, ja tyypillisesti harjoitetta käytetään …
Ylävatsarutistusten huomioitavat tekijät Ylävatsarutistuksia tehdessä keskeisimmät huomioitavat tekijät liittyvät selkärangan asentoon venytys- ja supistusvaiheessa, tietoiseen lihasaktivaatiotasoon, sekä lonkka- ja olkanivelen …
Testaa oma keskivartalo! Vatsa/keskivartaloalueen harjoittelussa ehdottomasti merkittävämpään rooliin nousevat keskivartaloalueen tiedostettu kontrollointi ja selkärangan/lantiokorialueen liikkuvuus. Nämä kaksi tekijää muodostavat pohjan …
Vatsa- ja keskivartaloalueen harjoittelussa huomio keskittyy pääasiassa kahteen erilliseen tekijään: harjoitevalikoimaan ja harjoittelun toteuttamistapaan. Nämä molemmat tekijät ovat äärimmäisen tärkeässä …
Olkanivelen vaikutus rintakehän ja selkärangan asentoon Lonkkanivelen asentomuutokset ovat keskeisin rakenteellinen tekijä muuttamassa lantiokorin kautta lanneselän asentokuormitusta, ja olkanivelalueen toiminta …
Vatsalihasharjoitteet jaetaan isometrisiin ja dynaamisiin harjoitteisiin suoritustavan perusteella. Isometrisillä harjoitteilla tarkoitetaan asentoa ylläpitäviä harjoitteita, eli harjoitteen tarkoituksena on pitää keskivartalo …
Vatsalihasharjoittelun huomioitavia tekijöitä on useita, ja avaan tulevien viikkojen kirjoituksissa näistä keskeisimmät läpi. Yksi aihealue nousee kuitenkin kaikkien muiden aihealueiden …
Keskivartaloalueen harjoittelussa ehdottomasti yleisin osa-alue keskittyy vatsalihasrakenteiden ympärille. Keskivartaloalue rakentuu kuitenkin useammasta lihasrakennealueesta, ja jokaisen näistä alueista tulee olla voimantuotoltaan …
Seuraavien viikkojen blogiaihe tulee keskittymään keskivartaloalueen harjoitteluun. Keskivartaloalueen harjoittelu on maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti kiinnostavin kohde, ja samalla mukaan astuu todella elävä …
Viimeisen hieman yli vuoden aikana olen tuonut esille runsaan määrän huomioitavia tekijöitä ylävartaloalueen kuntosaliharjoitteista. Huomioitavien tekijöiden keskeisin tarkoitus on tehostaa …
Yläselkäalueen loppuhuipentumana tuodaan vielä esiin parhaat yläselkäharjoitteet liikesuuntien mukaan! Tänään läpikäydään parhaat moninivelharjoitteet, ja huomenna parhaat eristävät harjoitteet! Magnesiumit voi …
Yläselkäalueen erikoisharjoitteilla tarkoitetaan yläselkäalueelle kohdentuvia harjoitteita, joita ei syystä tai toisesta usein hyödynnetä perinteisissä kuntosaliohjelmissa. Erikoisharjoitteiden viljely voi toimia hyvänä …
1. Pään asento Olankohautus on poikkeuksellinen harjoite sen pääsuorittajarakenteen vuoksi – harjoite kohdentuu sellaisiin lihasrakenteisiin, jotka kiinnittyvät selkärangan ohella myös …
Olankohautusta pidetään perinteisesti yläselkäalueella sijaitsevan epäkäslihaksen eristävänä harjoitteena. Olankohautusharjoite on tyypillisesti mukana kehonrakennustavoitteeseen erikoistuneissa ohjelmissa, mutta harjoitetta käytetään toisinaan myös …
Tämä kirjoitus keskittyy ylätaljalla suoritettavan Pullover- harjoitteen keskeisimpiin tekijöihin, edeltävän viikon kirjoitus sisältää infoa vapaalla painolla tehtävään harjoitteeseen! Otekahva Otekahvalla …
Tässä kirjoituksessa käsitellään Pullover- harjoitteen huomioitavat tekijät vapailla painoilla, ja ensi viikon kirjoituksessa syvennytään Pullover- harjoitteen taljavariaatiotekniikkaan! 1. Käsipaino vs …
Pullover- harjoite on varsin mielenkiintoinen – pääsuorittajalihasryhmä vaihtelee esittäjän mukaan, ja suoritustekniikkaan liittyviä vinkkejä on tarjolla paljon, vaikka kyseessä on …
1. Lapaluun asento Takavipunostoissa lapaluulla on kärjistettynä kaksi asentovaihtoehtoa – 1) lapaluu voi olla vedettynä mahdollisimman lähelle selkärankaa, tai 2) …
Takavipunoston huomioitavat tekijät liittyvät erityisesti olkavarren kiertoasentovariaatioihin! Kiertoasentovariaatioilla voidaan tehostaa tai vähentää hartiaseudun lihasaktivaatiotasoa merkittävästi, ja samalla näiden variaatioiden toteutuminen …
Takavipunosto on keskeisin kuntosalimaailmassa käytettävä harjoiteryhmä, jonka tavoitteena on kohdentaa harjoite hartiaseudun takaosa-alueelle (erityisesti hartialihaksen takaosarakenteeseen). Hartiaseudun takaosa-aluetta pidetään vaikeasti …
Keskeisimpiä yläselkäalueen moninivelvariaatioita on yhteensä kuusi pohjautuen olkanivelen liikesuuntavaihtoehtoihin. Nämä kuusi variaatiota toteutuvat kaikissa soutu- ja ylävetoharjoitteissa: kulmasoudut, T-soutu, alataljasoudut, …
Hartiaseudun takaosa-alueen lihasrakenteet kuuluvat hieman jopa mystisten lihasrakennealueiden pariin. Hartiaseudun takaosa-alueen harjoitteluun liittyen olen törmännyt niinkin erikoisiin väittämiin, ettei kukaan …
Ylätalja niskan taakse lukeutuu yleisesti vältettävien ylävartaloalueen harjoitteiden joukkoon yhdessä penkkidipin, pystysoudun ja niskan takaa suoritettavan pystypunnerruksen kanssa. Jokaisen vältettävän …
1. Käsivarren linjaus (vastaote) Käsivarren linjauksella tarkoitetaan olkavarren ja kyynärvarren välistä linjaa ylävetoharjoitteiden liikeradan aikana. Raaja-alueiden linjauksen seuranta on yksi …
Ylävetoharjoitteiden huomioitavat tekijät ovat juuri niitä tekijöitä, jotka menevät valtaosalla kuntosalitreenaajista todennäköisesti hieman ristiin tuloksellisen harjoittelun kanssa. Nämä tekijät liittyvät …
Ylävetoharjoitteiden variaatiot rakentuvat kahden tekijän ympärille: olkavarren liikesuunta ja vartalon asento suhteessa liikerataan. Nämä kaksi tekijää toimivat keskeisimmässä roolissa koko …
Ylävetoharjoitteilla tarkoitetaan kirjaimellisesti ylhäältä alaspäin vedettäviä yläselkäalueen harjoitteita. Ylävetoharjoitteisiin lukeutuvat kaikki ylätalja-, leuanveto-, ja laitevariaatiot, joiden aikana kyynärnivel- ja olkanivel …
Jalka-asennon leveys Soutuharjoitteissa on kärjistettynä kaksi vaihtoehtoa jalka-asennon leveydelle: 1) medium (alaraajat ovat pystysuorassa ja jalkaterät ovat lantion leveydellä), sekä …
Otekahvan vaikutus olkanivelen liikerataan Ensimmäisessä postissa käsittelin kaikkien soutuharjoitteiden perusteet. Kertauksena: olennaisin asia soutuharjoitteissa on olkanivelen loitonnuskulma liikeradan supistusvaiheessa. Olkanivelen …
Vartalon aloitusasento on yksi keskeisimpiä huomioitavia tekijöitä soutuharjoitteiden suorittamisessa, ja tällä voidaan vaikuttaa suoraan harjoitteen kuormittavuuteen, sekä ergonomiaan. Vartalon aloitusasennolla …
Lapaluualue muodostaa kaikkein tärkeimmän yksittäisen tekijän koko ylävartaloalueen harjoittelussa. Hauis- ja ojentaja-alueen harjoittelussa lapaluualueen rooli on vahvasti asentoa ylläpitävä (isometrinen/staattinen), …
Soutuharjoitteiden huomioitavat tekijät liittyvät samojen asioiden toteuttamiseen, kuin muissakin harjoitteissa – huomioitavat tekijät keskittyvät lihasaktivaatiotasojen, ergonomian, voimantuottotasojen, sekä tehokkuuden ympärille …
Keskeisimmät soutuharjoitteet ovat kulmasoutu, T-soutu, alataljasoutu, tuetut soutulaitteet, sekä yhdellä kädellä tehtävä kulmasoutu. Nämä harjoitteet muodostavat perustan koko yläselkäalueen soutuharjoitevalikoimalle! …
Soutuharjoitteet muodostavat yläselkäalueen harjoittelun perustan yhdessä ylävetoharjoitteiden kanssa, ja soutuharjoitevariaatiot rakentavat usein rungon koko yläselkäalueen harjoitteluun. Soutuharjoitteita löytyy kuntosalilta todella …
Yläselkäalueella tarkoitetaan selän puolella sijaitsevia lihasrakenteita, jotka vaikuttavat suoraan olkanivelen toimintaan. Yläselkäalueen lihasrakenteiden jaottelu tapahtuu pitkälti samaa kaavaa pitkin rinta/hartia-akselin …
Rinta- ja hartialihasalueen kuntosaliharjoitteet muodostavat todella laajan harjoiteryhmän kuntosalimaailmassa, ja suuren harjoitevariaatiomäärän vuoksi loogisen harjoitusohjelman suunnittelu voi muuttua todella hankalaksi …
Parhaat rintalihasharjoitteet tarkoittavat sellaisia harjoitteita, joiden avulla harjoite voidaan tehokkaasti kohdentaa lähes puhtaasti rintalihasalueelle – sekä sellaisia harjoitteita, jotka kuormittavat …
Eristävien rintalihasharjoitteiden huomioitavat tekijät ovat juuri niitä asioita, jotka tekevät rintalihasharjoitteista tehokkaat, sekä ergonomiset! Jos näitä tekijöitä ei tiedosteta tai …
Eristävillä rintalihasharjoitteilla tarkoitetaan harjoitteita, joiden avulla pyritään kuormittamaan rintalihasaluetta mahdollisimman voimakkaasti – ja samalla kyynärnivelalueen liike minimoidaan. Eristävät rintalihasharjoitteet tapahtuvat …
Rinta- ja hartialihasalueen harjoitteet jaetaan karkeasti kahteen pääryhmään: eristäviin sekä moninivelharjoitteisiin. Eristävien harjoitteiden tarkoituksena on kirjaimellisesti kohdentaa harjoite mahdollisimman tarkkaan …
Dipin huomioitavat tekijät liittyvät pääasiassa ergonomiaan, mutta samalla mukaan tulevat myös lihasaktiivisuusasiat! Lähes poikkeuksetta nämä kaksi tekijää kulkevat käsikädessä – …
Pystysoutu, pystypunnerrus niskan takaa ja penkkidippi – nämä kolme harjoitetta muodostavat olkanivelalueelle todella epäergonomisen kombinaation. Kaksi ensimmäistä käsiteltiin aikaisemmissa kirjoituksissa, …
Dippi voi olla parhaimmillaan yksi tehokkaimmista punnerrusharjoitteista, mutta tähän sisältyy yksi merkittävän suuri tekijä – ja tämän tekijän tulee onnistua, …
Dippi on yksi harvoista kehonpainoharjoitteista, joka on päässyt osaksi perinteistä kuntosaliharjoittelua. Perinteinen kuntosaliharjoittelu sisältää tyypillisesti vapailla painoilla, sekä laitteilla tehtäviä …
Pystypunnerrus niskan takaa omaa pystysoudun sekä penkkidipin ohella yläkropan epäergonomisimman harjoitteen maineen, mutta miksi? Harjoite on erinomainen esimerkki eräästä koko …
Kapealla penkkipunnerruksella pyritään tehostamaan ojentajarakenteiden roolia penkkipunnerrusharjoitteessa. Kapean penkkipunnerruksen kohdentuminen ojentaja-alueelle ei tapahdu kuitenkaan automaattisesti – kapea penkkipunnerrus voi helposti …
Penkkipunnerruksen huomioitavilla tekijöillä tarkoitetaan pääasiassa ergonomiaan liittyviä asioita, mutta samalla myös voimantuotto sekä lihasaktivaatio ovat vahvasti mukana! Penkkipunnerrus teilataan lähes …
Kyynärnivelen ojentajarakenne on olennaisessa roolissa jokaisessa punnerrusharjoitteessa – aina, kun kyynärnivel ojentuu ulkoista tai sisäistä vastusta vastaan, aktivoituu ojentajarakenne tämän …
Penkkipunnerrus lukeutuu kaikkein suosituimpien kuntosaliharjoitteiden joukkoon, mutta aivan kuten kaikissa muissakin harjoitteissa – myös tässä harjoitteessa on useampia anatomisia tekniikkaan …
Pystypunnerruksessa huomioitavat tekijät liittyvät pääasiassa harjoitteen ergonomiaan – pystypunnerrus voi olla yksi kivuliaimmista kuntosaliharjoitteista, jos suoritustekniikka ei ole tarkkaan pohdittua …
Jos treeniohjelmassa lukee pystypunnerruksen kohdalla pelkästään sana ”pystypunnerrus”, on ohjelmassa silloin huomattavasti korjattavaa. Pystypunnerrusta suorittaessa tulee huomioida ergonomiaan liittyvien tekijöiden …
Penkkipunnerrus lukeutuu hauiskääntöjen ohella ehkä kaikkein yleisimpiin kuntosaliharjoitteisiin, ja kuten jokaisessa muussakin harjoitteessa – myös tässä harjoitteessa on paljon huomioitavaa! …
Vielä kertaalleen kertauksena: yksinkertaistettuna sivu- ja etuvipunostot ovat äärimmäisen helppoja harjoitteita – sivuvipunostossa olkavarsi nousee joko suoraan sivulle tai etuviistoon, …
Edellisessä kirjotuksessa läpikäytiin pystysoudun tarkempaa rakenteellisuutta, ja tässä kirjoituksessa perehdytään tarkemmin tekniikkavariaatioihin. Pystysoutu on idealtaan olkanivelen toimintaa vastaan sotiva harjoite, …
Pystysoutu lukeutuu vahvasti kyseenalaisiin kuntosaliharjoitteisiin. Kyseenalaistaminen tapahtuu pitkälti yleisistä treenikokemuksista – harjoite provosoi olkanivelalueen kiputilanteita osalla treenaajista, sekä osalla tämä …
Etu- ja sivuvipunostot ovat perustekniikaltaan äärimmäisen yksinkertaisia harjoitteita – kunhan olkavarsi liikkuu elevaatiosuuntaan, tekee hartialihas (sekä ison rintalihaksen yläsegmenttialue) voimakkaasti …
Sivuvipunosto on harjoitteena äärimmäisen yksinkertainen harjoite toteuttaa – kunhan olkavarsi liikkuu sivusuunnassa ylöspäin, tekee hartialihas ja erityisesti hartialihaksen sivulohko voimakkaasti …
Etu- ja sivuvipunostoharjoitteet vaikuttavat ulkoisesti varsin helpoilta, mutta todellisuudessa harjoitteessa on mukana useita pieniä tekijöitä, jotka vaikuttavat harjoitteen toteuttamiseen. Nämä …
Vipuvarsiharjoitteilla tarkoitetaan yhden nivelen harjoitteita, jotka suoritetaan mahdollisimman pitkää vipuvartta hyödyntäen. Ylävartaloalueen vipuvarsiharjoitteet tarkoittavat olkanivelalueen harjoitteita, joiden aikana kyynärnivel on …
Rinta/hartialihasalue muodostaa yksittäisen toiminnallisen kokonaisuuden, ja samalla hartiaseudun etuosan kookkaimman lihasryhmäalueen. Rinta/hartialihasalueen harjoittelu rakentuu pääasiassa muutamien liikesuuntien varaan, ja nämä …
Kuntosaliharjoittelussa hartiaseudun lihasrakenteilla tarkoitetaan lihasalueita, jotka osallistuvat lapaluu- ja/tai olkanivelalueen liikuttamiseen. Nämä lihasrakennealueet muodostavat pohjan koko ylävartaloalueen lihasvoimaharjoitteluun – mukaan …
Ojentajapunnerrukset ovat idealtaan varsin yksinkertaisia harjoitteita – liike tapahtuu pelkästään kyynärnivelen liikkeen kautta. Ojentajapunnerrusten keskeisin toimintaidea on myös yksinkertainen – …
Ojentajapunnerrusten sekä hauiskääntöjen taustalta löytyvät lähes täsmälleen samat tekijät suoritustekniikoihin liittyen, ja tästä syystä myös huomioitavat tekijät ovat lähellä toisiaan …
Tämä aihealue puhuttaa, ja jokaisella mielipiteen esittäjällä on varmasti oma näkemys asian suhteen. Näkemysten takana voi olla omakohtaiset kokemukset, lähipiiristä …
Ojentajapunnerrusten ergonomian keskeisimmät asiat liittyvät kyynärvarren asentovariaatioihin, sekä olkanivelen liikkuvuuteen. Kyynärvarren asentovariaatiot tarkoittavat otekahvavariaatioita, ja olkanivelen liikkuvuudella tarkoitetaan olkanivelen asentoa …
Ojentajalihasrakenne rakentuu kolmesta erillisestä osasta, ja näistä yksi osa on hieman ongelmallisempi kuin muut osat. Ongelmallisin osa on ojentajalihaksen pitkä …
Kyynärnivelen ojentajarakenne on idealtaan vastaava, kuin hauisalue – mutta monessa mielessä huomattavasti helpompi. Ojentajapunnerrusharjoitteiden kohdentamisessa huomioitavia tekijöitä on huomattavasti vähemmän, …
Kyynärnivelen ojentajarakenteille kohdennetuista eristävistä harjoitteista käytetään termiä ”ojentajapunnerrus”. Ojentajapunnerrusten yleisenä tarkoituksena on keskittää harjoite lähes puhtaasti kyynärnivelen ojentajarakenteisiin. Nämä harjoitteet …
Tämä aihealue on huomattavasti yleisempi, kuin mitä nopeasti voisi kuvitella. Kyseessä on kuitenkin ulkoisesti äärimmäisen yksikertainen harjoite, ja varmasti yksi …
Hauiskäännön suorittaminen on parhaillaan hyvin tarkka ja suoritusteknillisesti suhteellisen haastava harjoite – jos harjoite halutaan siis kohdentaa juurikin hauislihakseen! Onneksi …
Kuinka ylös hauiskääntö pitää suorittaa? Vedetäänkö käsi äärikoukistukseen saakka vai jätetäänkö liikerata vajaaksi? Hauiskääntöharjoitteiden toteuttamisessa keskeisin dynaaminen/liikkuva nivelrakenne on kyynärnivel …
Hauiskääntöharjoitteita suorittaessa on tärkeää tiedostaa hauisrakennealueen anatomia: hauisrakennealueella sijaitsee kolme erillistä lihasrakennetta, ja jokaisen rakenteen tehtävä on hieman toisistaan poikkeava …
Hauiskääntö on ehkä kaikkein yleisin olemassa oleva kuntosaliharjoite – lähes jokainen on tehnyt tämän harjoitteen kuntosalilla, tai vaikkapa kotoa löytyneen …
Työskentelen tällä hetkellä pääasiassa fysioterapeutin sekä urheiluhierojan roolissa, mutta oma henkilökohtainen taustani on vahvasti liikunta-alalla sekä erityisesti kuntosaliharrastuksessa. Tämä tausta …
Oma tämän hetken palvelutarjonta suuntautuu voimakkaasti liikunta-alaan sekä erityisesti kuntosaliharjoittelijoihin, ja tämän suuntautumisen taustalla on lähes puhtaasti oma liikunnallinen tausta …
Harjoitusohjelmaan merkittyjen harjoitusliikkeiden yhteyteen yleensä laitetaan merkintä, mille alueelle näiden harjoitteiden tulisi kohdentua. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Tämä asia …
Kuntosaliharjoitteiden suoritustekniikat ovat kokeneet viimeisten vuosien aikana todellakin suuren evoluution – uusia harjoitteita syntyy kovaa tahtia sekä vanhat harjoitteet kokevat …
Edellisessä kirjoituksessa avattiin kilpailevien lihasryhmien toimintaan liittyviä perusteita, ja tänään jatketaan matkaa konkreettisiin kilpaileviin lihasryhmiin. Mitkä lihasrakenteet toimivat kilpailevina lihasrakenteina …
Hauiskääntö kohdentuu hauikseen, penkkipunnerrus kohdentuu isoon rintalihakseen ja lantionosto kohdentuu isoon pakaralihakseen – onko asia todella näin yksinkertaista? Idealtaan kyllä, …
Lihasrakenteiden keskeisimmät toiminnalliset tehtävät liittyvät nivelrakennealueiden dynaamisen liikkeen tai isometrinen asennon (nivelrakenteiden stabilointi) toteuttamiseen. Yksittäisen lihasrakennealueen toiminta on yhtenevä nivelen …
Kuntosaliharjoitteiden suorittaminen pohjautuu puhtaasti nivelten liikeratojen toteuttamiseen (ja jos tarkkoja ollaan: tähän pohjautuu kaikki fyysinen kuormitus), ja nivelten liikeradoilla voidaan …
Kuntosaliharjoitteet voidaan jakaa rakenteellisesti eristäviin sekä toiminnallisiin harjoitteisiin, ja eristävät harjoitteet voidaan jakaa edelleen yhden nivelen harjoitteisiin sekä moninivelharjoitteisiin. Eristävien …
Johdanto: Kuntosaliharjoitteiden suoritustekniikoihin liittyvät asiat ovat tällä usein paperilla – iltapäivälehdissä, blogeissa, youtubessa jne., ja fitnessbuumi on varmasti pääsyy tähän …
Fysioterapeutti on ammattinimikkeenä valtaosalle tuttu, mutta mitä fysioterapeutin työtehtävät sekä ammattiosaaminen pitävät sisällään eivät ole ihan yhtä hyvin yleisessä tiedossa …
Ennen kuin päästään varsinaiseen asiaan käsiksi, kerron lyhyesti hieman omaa ammatillista taustaa – miten olen oikein päätynyt tähän tilanteeseen (don`t …
Edeltävällä viikolla mediassa on tuotu runsaasti esille erästä tuoretta tutkimusta, jonka mukaan lihaskasvun tehostaminen ei edellytä suuren painovastuksen käyttöä. Tähän …